SUKKISTEN TILA
Ensimmäinen asiakirjatieto Sukkisten yksinäistalosta löytyy vuodelta 1346, jolloin Sukkisten Antti (Anti af Sukkis) oli Maskussa erään talonvaihdon todistajana. Vuonna 1498 tiedetään Sukkisten omistajan rälssimies Juhana Haakoninpojan antaneen puolet Mynämäen Liuskallion tilasta Naantalin luostarille tyttäriensä sisäänpääsymaksuna. Vuonna 1556 Sukkinen käsitti kaksi lampuotien hoitamaa rälssitilaa, joista vuonna 1563 Porvoon pitäjän Drägsbyn kartanon omistajan Juhana Olavinpoika Stålarmin aikana muodostettiin rälssisäteri, keskiaikainen kartano, joka varusti Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoihin ratsumiehen verovapautta vastaan. Stålarmin ja hänen perillistensä jälkeen Sukkisten omistajina tunnetaan muun muassa Stjernkorsin suku 1600-luvulla, hovioikeudenasessori Erik Wallvik-Stiernvall ja tämän perilliset 1700-luvulla sekä Turun hovioikeuden presidentti, vapaaherra Adolf Fredrik von Willebrand ja tämän perilliset 1800-luvulla. Säätyläisten omistuskausi Sukkisten, josta eräässä vaiheessa käytettiin myös nimeä Suckisberg, osalta päättyi vuoteen 1864.
Jo 1700-luvun lopulla Sukkisiin kuului useita torppia. Sukkisten maita sijaitsi eri puolilla pitäjää, aina Saksalaa myöden. Myöhemmin Sukkisista on erotettu 13 tilaa, yhteispinta-alaltaan 45 hehtaaria. Muun muassa Saksalan kylässä 1960-luvulle toimineen koulun tontti on aikanaan lohkottu Sukkisista.
Kartanon mansardikattoinen, kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1787. Sitä on sittemmin uusittu moneen otteeseen, mutta rakennus on korjauksista huolimatta säilyttänyt alkuperäisen ja 1700-luvun kartanoille tyypillisen asunsa. Talousrakennukset ovat keskittyneet päärakennuksen itäpuolelle. Sukkisten rakennukset muodostavat seudullisesti merkittävän kokonaisuuden.
Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä Sukkisten toiminnan pääpainopiste on ollut ravihevosten kasvatuksessa. Kasvatustoiminta on saanut ”Vuoden kasvattaja” -tunnustuksen vuonna 2002. Sukkisten varsat tunnetaan Hoss-liitteestä niiden nimessä.
Teksti: Pekka Kindberg, Kotiseututeos.

Hevosia sydämellä – sukupolvien kokemuksella.
Sukkisen huippukasvatit – Top & Hoss
Ravihevosten kasvatus Sukkisten Kartanossa sai alkunsa 1970-luvulla Sisko ja Topi Härmälän toimesta. Heidän kasvattamansa varsat tunnettiin nimellä Top, ja menestyneimpiä olivat Top Melody ja Top Patricia, molemmat Villinmiehen Tammakilvan voittajia. Top Melody teki vaikutuksen jo nelivuotiaana ja periytti huipputasoa edelleen – viisi sen varsoista rikkoi "haamumailin", mikä on harvinaista koko Euroopassa.
Sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 1985 tila siirtyi Hanna ja Hannu Härmälälle, ja kasvatustoiminta jatkui Hoss-nimellä. Nimi on saanut inspiraationsa Bonanza-tv-sarjan hahmosta Hoss Cartwrightista.
Ensimmäiset Hoss-varsat syntyivät 1986.
Vaikka Hoss-ikäluokat ovat olleet pieniä (2–7 varsaa/vuosi), niiden laatu on ollut huippuluokkaa. Vuosina 2004–2021 syntyneistä 75 varsasta 73 on kilpaillut, ja moni on yltänyt ikäluokkatähdeksi. Kansainvälistä menestystäkin on tullut – 15 Hoss-kasvattia on voittanut Solvallassa. Kasvatuksessa painotetaan laatua, ja orivalinnoissa suositaan parhaita, mielellään jo periyttäjinä näyttäneitä oreja.

Suvi Säilöheinä – huolenpitoa jokaisessa paalissa
Hyvinvoivan hevosen tarina alkaa aina ruokinnasta – ja sen ytimessä on hyvä heinä.
Siksi meillä syntyi Suvi Säilöheinä: korsirehu, joka on suunniteltu nykypäivän hevosten ja ponien tarpeisiin, mutta syntyy perinteitä kunnioittaen. Jokainen paali on huolellisesti kuivattu ja tiiviisti paalattu kanttipaali, joka on helppo käsitellä, varastoida ja syöttää – niin tallissa kuin laitumellakin.
Hevoset rakastavat Suvi Säilöheinän maittavuutta – eikä ihme: se on pölytöntä, puhdasta ja ravintoarvoiltaan kohdillaan. Meille tärkeintä on, että heinän mukana hevosesi saa joka päivä tasapainoisen, turvallisen ja maistuvan ruokailuhetken.
Valitse heinää, joka tekee arjesta helpompaa ja hevosesi olosta parempaa.